Päivä alkoi tänään hieman hassusti kun nuoret ensiksikin myöhästyivät koulusta parisen tuntia kun eivät meinanneet päästä sängystään ylös,sitten mulla tuli kunnon säikähdys että olenko mä nukkunut pommiin kun kahden huoltomiehen piti tulla tarkistamaan kylpyhuoneen ja keittiön kunto, mutta onneksi en ollut nukkunut pommiin vaan havahduin juuri varttia vaille yhdeksän. Jotenka poistuinkin sitten heidän tieltään ja lähdin käymään naapurissa viemässä hänelle kutomani tumput kun sain ne viikonlopun aikana valmiiksi kuten olin luvannutkin, niistä tuli muutein ihan hienot vaikka itse kehunki.

Olen ollut tyytyväinen kun olen saanut nyt pitää nuoria luonani pitenpään, elikä tytärtäni ja hänen sulhastaan minun mieleistäni *vävykokelastani*. Heidän piti kotiutua jo sunnuntaina mutta kotiutuvatkin vasta tiistaina koulun jälkeen koteihinsa.Ihanaa, vielä kun meillä on mennyt likankin kanssa aivan mukavasti ja hän on opettannutkin mua nyt tässä tieokoneella erilaisia asioita eikä ole nurissut sitten perjantain kun oli kähnää meillä keskenään. Muutenkaan ei ole tässä päivässä moittimista muuten ellei mukaan lasketa muutamia tyrimisiäni jotka minua harmittaa todellakin, mutta ei niitä saa tekemättömäksi enään niin en jaksa murehtia enenpää, täytynee korjata se ensiviikon maanantaina kun saan taas käyttörahani niin maksan sitten likalle lupaamani velan ja ku hän on jo muutenkin sitä odottannut tarpeeksi kauan niin  olisi jo mun aika hoitaa se.

Mutta ei tässä tämän kummempia ole. Täytyy mennä nyt nukkumaan että huomenna jaksaa lähteä yhdeksi uimalaan liikuntaryhmään ja illalla sitten pojan rippikoulupalaveriin taikka solu-kokoukseen Raija-Liisalle tähän lähelle. Että sellaista on jo huomiselle suunnitteillekkin mutta ei sen enempää katsotaan mitä tuleman pitää.Ja näihin tunnelmiin lopettelen tämän tarinani nyt.