Kopsaan tässä teille yhden tekstin joka puhuttelee edelleenkin minua paljon ja on puhutellut siitä asti kun kävin rippikoulun vuonna 1990 ja nyt tämä tuli minulle jälleen ajankohtaiseksi kun poikani aloittaa kesällä oman rippikoulunsa käynnin. Niin että asia joka puhuttelee edelleenkin ei ole muuttunut miksikään eikä tule koskaan muuttumaankaan, se on tämä kirkon lapsikaste jota en oikein hyväksy. Tämä teksti on naamakirjan sivustolta Jeesus Kristus:
Mistä lapsikaste sai alkunsa, kristikunnan suurimmat kysymykset?
Kaste henkilöityy kahteen persoonaan: Hippolytus kirjoitti vuonna 215: “Kastakaa lapset, ja jos he osaavat puhua omasta puolestaan, antakaa heidän puhua. Origenes kirjoitti vastaavasti: “Kirkko on saanut apostoleilta tavan suorittaa kaste myös lapsille." (Rooman katolinen kirkko)
Olet siis miettinyt mistä lapsikaste sai alkunsa, oletko lohdutettu, henkilöt ovat historian kirjoissa ja lähtöisin katolisen kirkon piiristä.
Vapaiden suuntien kristilliset seurakunnat ovat viime aikoina lisänneet suosiotaan ja kasvaneet huimasti. Yhä useammin voi tavata uskonnollisesta innosta palavia ”uudestisyntyneitä”, jotka todistavat Jeesuksen muuttaneen heidän elämänsä, kun he ”ottivat hänet vastaan henkilökohtaisena pelastajanaan”.
Kristinuskossa on nykyisin vallalla kaksi erilaista kastekäytäntöä: lapsikaste, ja "uskovien kaste", joka hylkää sylivauvojen kastamisen. "uskovien kaste" suoritetaan tavallisesti upottamalla, protestanttinen lapsikaste kastelemalla muuten, mutta ortodoksit kastavat lapset upottamalla.
Ylläpitäjän on uskovien kasteen kannalla, aikuisena upottamalla. vauvakaste on uskonnollinen riitti, kun taas uskovien kaste on tarkoitettu Jeesuksen seuraajlle sekä opetuslapsille.
Kaste henkilöityy kahteen persoonaan: Hippolytus kirjoitti vuonna 215: “Kastakaa lapset, ja jos he osaavat puhua omasta puolestaan, antakaa heidän puhua. Origenes kirjoitti vastaavasti: “Kirkko on saanut apostoleilta tavan suorittaa kaste myös lapsille." (Rooman katolinen kirkko)
Olet siis miettinyt mistä lapsikaste sai alkunsa, oletko lohdutettu, henkilöt ovat historian kirjoissa ja lähtöisin katolisen kirkon piiristä.
Mutta
Vapaiden suuntien kristilliset seurakunnat ovat viime aikoina lisänneet suosiotaan ja kasvaneet huimasti. Yhä useammin voi tavata uskonnollisesta innosta palavia ”uudestisyntyneitä”, jotka todistavat Jeesuksen muuttaneen heidän elämänsä, kun he ”ottivat hänet vastaan henkilökohtaisena pelastajanaan”.
Kaksi kastekäytäntöä
Kristinuskossa on nykyisin vallalla kaksi erilaista kastekäytäntöä: lapsikaste, ja "uskovien kaste", joka hylkää sylivauvojen kastamisen. "uskovien kaste" suoritetaan tavallisesti upottamalla, protestanttinen lapsikaste kastelemalla muuten, mutta ortodoksit kastavat lapset upottamalla.
Ylläpitäjän on uskovien kasteen kannalla, aikuisena upottamalla. vauvakaste on uskonnollinen riitti, kun taas uskovien kaste on tarkoitettu Jeesuksen seuraajlle sekä opetuslapsille.
Jos olet siis ottanut lapsikasteen ja haluat seurata Jeesusta, muuta mallia ei ole. Kiellä itsesi ja seuraa julkisesti jeesusta kuvan osoittamalla tavalla.
(Olen itse evankeelinen protestantti)
(Olen itse evankeelinen protestantti)
Keisari Konstantinus Suuren aikana oli tapana kastaa kristittyjä vasta hyvin vanhana, koska ajateltiin, että kasteessa sovitettiin vain sitä edeltäneet synnit. Konstantinus itse, antoi kastaa itsensä vasta kuolinvuoteellaan.
Kirkon synty oikaisua
Katolinen kirkko syntyi Rooman kirkkojen jakautuessa kahtia. Länsirooman kirkko oli ortodoksinen ja Itä-Rooman, katolinen. Nämä erosivat toisistaan monella eri tavalla. Itä-Roomassa puhuttiin latinaa ja Länsi-Roomassa Kreikkaa. Toisessa oli paavi ja toisessa patriarkka. Myöhemmin paavi halusi omistaa molemmat kirkot, tästä syntyi riita, jonka seurauksena kummatkin julistivat toisensa kirkon kiroukseen eli pannaan.
Kirkon kirous
Anateema (kreik. ανάθεμα) katolisessa kirkossa aikaisemmin myös panna, merkitsee syrjäänasettamista tai erottamista. Anateemasta käytetään usein myös nimitystä kirkonkirous. Anateemalla tarkoitetaan kristinuskossa oppituomiota, jossa jokin käsitys kristillisestä opista julistetaan vääräksi eli harhaoppiseksi (heresia). Esimerkiksi Nikaian ensimmäisessä kirkolliskokouksessa annettiin Areiosta vastaan kohdistettu anateema. Anateema on edelleen voimassa ja se toistetaan jokaisessa ortodoksisessa piispanvalassa.
Alun perin kristillisessä kirkossa ei eroteltu ekskommunikaatiota ja anateemaa ja ekumeenisten kirkolliskokousten uskonoppia käsitteleiden kanonien mukaan jokainen, joka opetti tuomittavalla tavalla piti asettaa anateemaan, eli erottaa kristittyjen yhteydestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anateema
Luettelo protestanttisista suuntauksista
* Adventistit
* Anabaptistit (hutteriitit, mennoniitat ja amishit)
* Anglikaanit
* Baptistit
* Helluntailaiset
* Hugenotit
* Luterilaiset
* Metodistit
* Pelastusarmeija
* Reformoidut (kalvinismi)
Siinäpä tuo teksti ja toivon että se tulee pistämään teitä muitakin lukioita ajattelemaan asiaa ja puhuttelemaan yhtä voimakkaasti kuin minua on puhutellut kaikki nämä vuodet. Niin ja unohdin tossa sanoa että mulla on toinenkin syy nostaa jälleen tämä asia esille kun tyttäreni saa vauvan ensi syksynä ja hän tietenkin järjestää kastetilaisuuden. Joka ei mielestäni ole kuin nimmenantotilaisuus. Myöhemmin kirjoittelen taasen lisää sillä tähän osioon ei todellakaan ole nyt muuta lisättävää.
Kommentit